Pöytäkirja luettiin paikalla ja hyväksyttiin. Johtokunnasta paikalla olivat :Juho Märsynaho, Eero Perttunen, Matti Märsynaho. Sihteerinä Artturi Siivonen. Mukana asiantuntijana oli kansakouluntarkastaja Nestori Saarni.
Toinen kokous oli Paasolan talossa sunnuntaina joulukuun 22 päivänä 1918. Mukana olivat J. Märsy, Heikki Paasola, H. Valkola, Matti Märsy, sekä varajäsenet J. Pöyskö ja Otto Mäkelä. Kokous oli hyvin lyhyt ja käsitti vain yhden pykälän, jossa valittiin johtokunnan esimieheksi Eero Perttunen. Varaesimieheksi Heikki Paasola. Rahaston hoitajaksi Otto Mäkelä ja pöytäkirjuriksi Matti Märsy.
- Helmikuussa 1919 päätettiin esittää valtuustolle, että johtokunnan Jaakko Paasolan kanssa tekemä maakauppa vahvistettaisiin ja samalla johtokunta vuokrasi Antti Paasolalta pirttirivin luokkahuoneeksi ja opettajan asunnoksi ensi lukuvuotta varten tuhannen markan vuosivuokralla.
- Maaliskuussa 1919 päästiin tekemään urakkasopimuksia eli myytiin urakoita. Mm. tiilien teon sai Heikki Paasola 15000 kpl a 30 penniä valmiina oltava 1.7.1919. Pirttirakennuksen purkaminen, hirsien vedätys koulun paikalle, ladon siirtäminen, polttopuiden teko, karjalato ym. saivat omat tekijänsä.
- Toukokuussa solmittiin koulun teosta urakka Matti Wesan kanssa avaimet käteen periaatteella hintaan 15000 mk. Rakennuslautakunta järjestää tarvittavat materiaalit rakennuspaikalle. Rahaa urakoitsijalle annetaan sen mukaan kuin rakennus edistyy. Työn laskettiin valmistuvan 1.12.1919.
- Edelleen toukokuun tärkeitä töitä johtokunnalla oli sopia sammaleen nostosta koulun eristeiksi ja hinnaksi muodostui 100 kg:n säkille paikalleen tuotuna 1 mk 25p. Samoin takstoolihirsien hankinta ja kuljetus annettiin urakalla, mutta päreiden höyläyksestä ei päästy yksimielisyyteen ja asia jouduttiin siirtämään.
Kesäkuussa päreiden valmistuskin saatiin kuntoon, kun Paavo Erkkilä teki tarjouksen 50 mk 10 vanhaa syltää 3 korttelia pitkien ja vahvuus 5 pärettä tuumaan suuruisten päreitten höyläämisestä Myllysaaressa kunnan puista.
Heinäkuussa tuli rakentamiseen mukaan mutkia, sillä johtokunta voi vain todeta, ettei koulurakennusta ole mahdollista saada valmiiksi seuraavan lukukauden alkuun, vaan valmistuminen väistämättä siirtyy ainakin vuodelle 1920. Niinpä valtuustolta anottiin lykkäystä koulun avaamiseen. Vaikeudeksi oli myös tullut hevosmiesten saanti rakennustarpeiden ja koulukaluston kuljettamiseen.
- Koulun urakoitsijaksi valittu Matti Wesa oli saanut kuulla huhupuheita koulun alkamisen lykkäyshakemuksista ja aikoi peruuttaa tarjouksensa, jolloin johtokunta päätti elokuussa 1919 maksaa hänelle tuntirahaa 2:50 tunnilta siihen saakka kunnes valtuusto kieltää tuntirahan maksun ja keskeyttää työn.
Syyskuussa rakennustyöt edelleen hiljalleen jatkuivat, mutta työmiehille maksettava tuntipalkka jouduttiin alentamaan 25:llä pennillä sekä Pekka Keräseltä että Eino Pulkkiselta. Matti Wesan palkkaan ei koskettu. Heikki Koistiselle maksettiin 1,50 mk. Hirsiä oli edelleen vaikeasti saatavilla, joten päätettiin purkaa vanha navetta ja siirtää siitä saatavat hirret koululle. Sammalen kuivauksesta Heikki Suualle maksettiin 5 mk päivältä ja kattopäreiden kuljettamisen Myllysaarelta sai Heikki Märsy hintaan 4,75 mk /vanha syltä. Takstoolipuita sai ajettavakseen Otto Mäkelä 2,75 mk kappale kunnan metsästä.
Lokakuussa 1919 tuli ajankohtaiseksi kellarikivien sekä lautatavaran hankinta. Heikki Paasola, Heikki Märsy ja Heikki Kirvesoja lupautuivat hoitamaan työt. Lautatavara esitettiin noudettavaksi Aittokosken sahalta. Laudat tulivat katon aluslaudoiksi. Itse katonpano päätettiin tehdä talkoilla.
Marraskuussa todettiin koulun olevan seuraavanlaisessa vaiheessa: Päärakennus kattopäällä, väliseinien alla kivijalat, uuninperustat valmiit, tiiliä 15000 kpl, sammalia riittävästi. Tällöin päätettiin "löysätä" muut työmiehet rakennukselta paitsi Jaako Koistinen, joka jäi Matti Wesan apuriksi 15 mk:n päiväpalkalla.
- Vuosi 1920 toi keväällä uusia miehiä rakennuksella ja mm. J. Koistiselle sekä E. Valkolalle päätettiin korottaa tuntipalkkaa 3 mk:aan tunti. E. Pelkoselle, A. Kaupille ja H. Mikkoselle korotus oli vain 25 penniä eli uusi tuntipalkka on 2,75 mk.
- Ensimmäisiä opettajia ryhdyttiin kuulostelemaan ja veiston opettajaksi olikin tarjolla Matti Kirvesoja.
- Varsinaiseen opettajanvaaliin päästiin kesäkuun 19 päivä 1920. Suomalaisessa Wirallisessa lehdessä ja Liitto lehdessä toukokuun 11. päivä ovat olleet seuraavat ilmoitukset:
Ylikiimingin Nuorittan kylän ylemmän kansakoulun naisopettajan virka julistetaan kahdeksi koevuodeksi johtokunnalta haettavaksi 30 päivän kuluessa tämän kuun 15. päivästä lukien. Wirkaa, johon on astuttava tulevan elokuun 1. päivänä seuraa palkkana valtioapu kalliin ajan korotuksineen, kunnalta 400 mk vuodessa, ½ hehtaaria viljelysmaata, vapaa asunto koulun uudessa talossa, lämpö ja valo, sekä kalliin ajan korotusta 400 mk. Poikien käsitöidenopettajanvirka myös haettavana saman ajan kuluessa. Palkkaedut: Tavallinen valtionapu kalliin ajan korotuksineen ja kunnalta 75 mk vuodessa. Johtokunnan puolesta Eero Perttunen
Johtokunnalle saapuivat kahdet paperit Anna Porvarin ja Eine Maria Tohtuan, joista harkinnan jälkeen valittiin opettajattareksi Eine Maria Tohtua. Poikien veistonopettajaksi valittiin Matti Kirvesoja.
- Näyttää kuitenkin käyneen niin, että valittu opettajatar ei ottanutkaan virkaa vastaan, vaan heinäkuussa joudutaan laittamaan uusi ilmoitus, tällä kertaa Liiton lisäksi Opettajain lehteen ja jälleen saapui kahdet paperit, Agatha Niskasen ja Aino Ellen Viljasen. Hakijattarista tuli valituksi Aino Viljanen, joka näin valittiin väliaikaiseksi seuraavaksi lukuvuodeksi ja koevuosille elokuun 1 päivästä v.1921. Näiltä ajoilta on johtokunnan pöytäkirjalappusista vaikea saada selkoa, mutta myöhemmistä pöytäkirjamerkinnöistä voisi päätellä, että valittu opettaja ei ole Nuorittalle tullut, sillä 15. lokakuuta on väliaikaiseksi opettajattareksi otettu Aino Säävälä. Koulu alkoi perjantaina LOKAKUUN 22. PÄIVÄ 1920 ja kouluun ilmoitettiin 22 oppilasta.
Vuosi 1921 on koulurakennuksen kannalta tarkan markan aikaa, sillä johtokunta joutui ottamaan selvää, saako se lainata velkakirjoja vastaan talollisilta rahaa. Luvan saatuaan, johtokunta otti mm. Paavo Erkkilältä 100 mk 9% korolla. Johan Märsyltä lainattiin 2000 mk ja Mikko Märsyltä 1000 mk, nämä 6% korolla. Ulkorakennuskin saatiin katonnaulausvaiheeseen maaliskuussa 1921 ja Erkki Perttunen lupasi naulata sen 500 mk:lla. Halkoja hakattiin, päreitä kiskottiin ja opettajattarelle hankittiin heiniä 75p kilo yhteensä 2500 kg eli 1875 mk. Kesällä kohotettiin jälleen työmiesten palkkoja 50 pennillä eli 4 mk:aan paitsi timpuri, joka jäi ilman korotusta. Ja oli myös jälleen uuden opettajan saanti edessä ja tällä kertaa tuli vain yksi hakemus. Aino Pernaja valitaan virkaan, mutta koska hänellä ei olleet täydelliset hakupaperit, hänet valittiin heinäkuussa vain väliaikaiseksi viranhoitajaksi. Aino Säävälään johtokunnan oli kuitenkin jälleen loppujenlopuksi turvautuminen. Hänelle annettiin myös vahtimestarin toimi 800 mk:n vuosipalkalla. Niin kului vuosi rauhallisesti loppuun. Ensimmäisen päästötodistuksen koulusta sai Emil Alfred Hietala, oltuaan kaksi lukukautta koulussa.
-1922 oli jälleen opettajanviran aukijulistamisen aikaa ja virkaan tuli valituksi sen ainoa hakija Anni Johanna Hämäläinen, joka hoiti virkaa yhden lukuvuoden, jolloin virkaa jo aiemminkin hoitanut Aino Säävälä valittiin kolmesta hakijasta Nuorittan koulun opettajattareksi. Vuosi osoitti koulun toimivan hyvin, mutta uudehkoon rakennukseen tarvittiin joitakuita korjauksia mm. lattioiden korjauksiin jouduttiin varaamaan määrärahoja. Koulun johtokunnassa toimi edelleen esimiehenä Erkki Pelkonen, varaesimiehenä ja rahastonhoitajana Matti Pöyskö, taloudenhoitajana Paavo Erkkilä, muina jäseninä Pekka Perttunen ja Otto Mäkelä. Varakirjuriksi kutsuttiin Katri Paasola.
- Kuten aiemmin jo mainittiin vuonna 1923 Aino Säävälä valittiin edelleen kouluun opettajaksi ja koulun todettiin olevan siinä kunnossa, että valtuusto voi valita miehet koulun tarkastamaan ja kunnalle vastaanottamaan, jotta lopullinen valtionapu saataisiin. Anni Hämäläinen kirjoitti viidelle oppilaalle päästötodistuksen.
-1924 Aino Säävälä oli ollut koulun opettajattarena käytännöllisesti katsoen alusta alkaen, eli lokakuun 15. päivästä 1920 ja ainoana hakijana hän jatkoi myös tänäkin vuonna. Palkaksi hän sai edelleen koulun valtionavun, mutta kunnan palkka oli noussut jo 1000 mk:aan vuodessa + tietenkin pelto ym. luontoisedut sekä vahtimestarin palkkana 700 mk/v. Talousarvion loppusumma vuodelle 25 oli 47360 mk, josta opettajan palkkaan valtionosuuksineen meni 10560 mk. Neljä oppilasta sai päästötodistuksen.
Vuosi 1926 toi muutoksen koulun opettajistoon. Hakijoita oli nyt peräti 10 kpl ja johtokunta tarkan harkinnan jälkeen valitsi virkaan Alli Josefina Matinlaurin, joka ottikin viran vastaa elokuun 1 päivänä.
-1927 johtokunnan puheenjohtajuudesta sai vastatakseen Matti Pöyskö, varapuheenjohtajuudesta taas huolehti Katri Paasola, taloudenhoitajana toimi Paavo Erkkilä ja rahastonhoitajana puheenjohtajuuden ohessa Matti Pöyskö. Aivan lukuvuoden lopulla kevään korvalla opettaja Matinlaurin sijaiseksi jouduttiin kahdeksi viikoksi hankkimaan Kajaanista opettaja Helena Heikkinen. Koulu loppui sinä keväänä toukokuun 21. päivänä. Koulun talousarvio osoitti kasvamisen merkkejä ollen loppusummaltaan jo 31430 mk, josta opettajan palkka valtionapuineen oli 18300 mk/v. Kesällä jouduttiin jo totuttuun tapaan sitten valitsemaan uusi opettajatar ja valituksi tuli viran ainoa hakija Terttu Tellervo Elomaa.
-1928 johtokunnan puheenjohtajaksi tuli Eero Pelkonen ja koulu päätettiin ympäröidä piikkilanka-aidalla Paasolan peltojen puoleiselta reunalta. Samana vuonna tarkastaja huomautti sitä, että alakoulua ei ole vielä Nuorittalla aloitettu ja niinpä johtokunta päättikin, että alakoulua pidetään tulevan vuoden elokuun alusta 18 viikkoa, johon mennessä saadaan tarpeellinen kalusto hankituksi. Samana vuonna jouduttiin kunnan kouluvaliokunnan kokouksessa keskustelemaan muutetaanko Nuorittan koulu supistetuksi kouluksi.
-1929 opettaja Terttu Elomaa oli palvellut kaksi vuotta nuhteettomasti kylän koulua ja näin ollen oli ensimmäinen opettaja, jolle annettiin valtakirja Nuorittan kansakoulun opettajan virkaan. Vahtimestarin toimen otti vastaan Aune Urnberg 1000 mk:n vuosimaksusta. Varsinaisena uutuutena oli se, että johtokunta päätti antaa avustuksena jokaiselle oppilaalle päivittäin voileipää ja lasillisen maitoa. Johtokunnan puheenjohtajana toimi Mikko Märsy.
-1930 valittiin puheenjohtajaksi Katri Paasola ja opettaja Terttu Elomaalle annettiin oikeus viettää kesälomansa kotonaan Hämeenkyrössä. Koulun asioita hoiteli kesällä Katri Paasola. Kesän aikana oli Terttu Elomaa valittu hoitamaan Isojoen Sarviluoman koulun opettajan virkaa yhdeksi lukuvuodeksi ja hän anoi virkavapaata ja myös sai sen, sillä hänellä oli esittää pätevä sijainen Martta Elisabeth Juonala tilalleen.
-1931 keväällä koulu päätettiin lopettaa 18. kesäkuuta ja kuten arvata saattaa oli myös opettajan vaali edessä. 14 hakijasta ei johtokunta valinnut Elomaan sijaista Martta Juonalaa, joka olisi ollut halukas jatkamaan, vaan otti parhaiden paperien omistajan Martta Pitkäsen. Jälleen kuitenkin kävi niinkuin niin monesti aikaisemminkin, että valittu opettaja ei ottanutkaan tehtäväänsä vastaan, vaan sijaiseksi heinäkuun alusta otettiin opettaja Nanni Niemi, joka sitten vuoden 1932 keväällä valittiin 22 hakijan joukosta koevuosille.
-1933 johtokunnan päätöksellä aloitettiin vähävaraisille voileivän sijasta antamaan päivittäin soppaa. Vahtimestarin työt annettiin jälleen opettajalle 490 mk:sta ja opettaja sai myös ruveta sopan keittoon saaden siitä 500 mk korvausta.
-1934 opettaja Nanni Niemi sai valtakirjan ja ravintoavustusta sai 10 oppilasta. Yhden oppilaan ravintoavustus evättiin hänen isänsä huonon elämän vuoksi. Vahtimestariksi tuli Katri Valkola 1150 mk:n vuosimaksusta. Johtokunnan puheenjohtajaksi tuli Mikko Märsy ja muita jäseniä olivat: Matti Pöyskö, Janne Mäkelä, Anna Märsy ja August Haapola.
-1935 päätettiin antaa oppilaille viiden päivän hiihtoloma maaliskuussa ja he saivat osan lomasta käyttää vapaaseen hiihtoon ja mäenlaskuun. Alusta saakka poikien veistonopettajana toimineelle Matti Kirvesojalle päätettiin antaa vihdoinkin valta kirja käsityönohjaajan toimeen. Opettaja Nanni Niemestä tuli opettaja Nanni Märsy.
-1936 oltiin jälleen opettajanvaalin edessä. 24 hakijan joukosta valittiin ensimmäisessä kokouksessa Eino Jaakko Lukka. Luultavasti Eino Lukka alussa kieltäytyi, sillä kolmen päivän päästä pitämässään uudessa kokouksessa päätöstä muutettiin niin, että valituksi tuli Elli Kaarina Jokinen. Elokuun 10.1936 pidetyssä kokouksessa sihteerinä kuitenkin toimi Eino Lukka, joten hän luultavasti on sittemmin pyörtänyt kieltäytymisensä. Syksyllä vaihtui myös johtokunnan puheenjohtaja Kustaa Märsyksi ja keittäjä-vahtimestarin toimeen nimettiin Maria Mäkelä. Elokuussa huomattiin tarvittavan tyttöjen käsityönopettajaa ja tehtävään valittiin Hanna Lukka, jolla ei tehtävään ollut muodollista pätevyyttä. Tämän takia kirjoitti johtokunta talollisentytär Ebba Eufemia Märsylle todistuksen, jossa häntä suositeltiin Kempeleen kansakoululla alkavaan tyttöjen käsityönohjaajakursseille, jotta pätevä käsityönohjaaja kylälle saataisiin. Seuraavana vuonna Ebba Märsy sitten valittiinkin koulun tyttöjen käsityön ohjaajaksi.
-1937 johtokunnan puheenjohtajana jatkoi Kustaa Märsy. Opettaja Eino Lukka sai määräyksen sotapalvelukseen 31. 7. 37 - 31. 7. 38 väliseksi ajaksi ja hänen sijaisekseen valittiin Selmi Armas Tuokko Hyrynsalmelta. Koulun keittäjä-vahtimestariksi tuli Katri Paasola.
-1938 opettajan vaalissa oli 12 hakijaa ja heidän joukosta johtokunta katsoi soveliaimmaksi Selmi Armas Tuokon. Johtokunnassa toimivat Kustaa Märsy, Katri Paasola, Matti Pöyskö, Anna Märsy, Pekka Säävälä ja August Haapala. Keittäjä-vahtimestarina Katri Valkola.
Lokakuun 7. Päivä 1938 oli Liitto-lehdessä uutinen opintokerhosta.
OPINTOKERHO YLIKIIMINGIN NUORITTALLE.
Ylikiimingin Nuorittan kansakoululla pidettiin keskiviikkoiltana opintokerhon perustava kokous. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin opettaja Selmi Tuokko ja sihteerinä toimi metsätyönjohtaja Jussi Virkkunen. Opettaja Tuokon alustettua kysymyksen opintokerhotyöstä, päätettiin yksimielisesti perustaa Ylikiimingin Nuorittan opintokerho. Sen puheenjohtajaksi valittiin opettaja S. Tuokko ja varapuheenjohtajaksi mv. Kustaa Märsy, sihteeriksi valittiin emäntä Katri Paasola, varasihteeriksi neiti Elina Paasola sekä kirja- ja rahavarojen hoitajaksi mv. Kustaa Märsy. Opintokirjaksi päätettiin ottaa maisteri Elli Saurion kirjoittama ”Kodin kirja” Perustavassa kokouksessa liittyi opintokerhoon 17 jäsentä ja aloittaa kerho toimintansa heti.
-1940 muuttui keittäjä-vahtimestari 140 mk:n kuukausipalkalle ja tehtävään valittiin seuraavaksi lukuvuodeksi Aili Kokko. Opettaja Selmi A. Tuokolle annettiin valtakirja.
-1941 johtokunta teki keväällä päätöksen, että jokaiselle oppilaalle tullaan syksyllä antamaan lämmin ateria päivittäin. Asiaan aiottiin palata syksyn kokouksessa ennen koulun alkua, mutta pöytäkirjoista ei löydy mainintaa onko ateria myös toteutunut.
-1942 johtokunnan puheenjohtajan tehtävät otti vastaan Erkki Märsy. Edellisenä vuonna päätetty ateria toteutui ainakin tässä vaiheessa siten, että varakkaimmilta otettiin ateriasta maksu. Myöhemmin samana vuonna Mannerheimin lastensuojeluliitolta tuli 2000 mk:n avustus, jonka ansiosta ateria voitiin jokaiselle oppilaalle antaa korvauksetta. Kunnan valtuusto valitsi johtokuntaan kolmeksi vuodeksi Erkki Koretin, Matti Pöyskön, Pekka Säävälän, Aukusti Haapolan, Martta Erkkilän ja Anna Märsyn.
-1943 Keittäjä-vahtimestariksi palkattiin Anni Pöyskö ja lämmin ateria päätettiin edelleen antaa jokaiselle ilmaiseksi. 15. 11. 43 Selmi Tuokko kutsuttiin puolustusvoimiin ja johtokunnan oli käännyttävä tarkastajan puoleen, jotta koululle saataisiin opettaja. Tarkastaja lähettikin koululle opettaja Saimi Alapiessan.
-1944 opettaja Alapiessa oli jo eläkeiässä ja avoinna olevaan virkaan tuli kaksi hakemusta, joista johtokunta valitsi viranhoitajaksi Irja Unelma Vuorion. Poikien käsityönopettajan virka tuli myös avoimeksi ja siihen palkattiin Jaakko Koistinen. Keittiöllä hääräili Bertta Uusitalo
-1945 oli vaikeuksia poikien puutyönohjaajan saamisessa, kunnes mv Matti Paasola lupautui hoitamaan työtä yhden lukuvuoden ajan. Oppivelvollisuuslakia muutettiin tänä vuonna ja sen perusteella ehdotetaan kunnanvaltuustolle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin alakansakoulunopettajan viran perustamiseksi, koska koulussa oli sillä hetkellä yläkansakoulussa 29, jatkokoulussa 16 ja alakansakoulussa 14 oppilasta.
-1946 kunnan kansakoululautakunta puolsi johtokunnan anomusta uuden alakansakoulunopettajan viran perustamisesta. Irja Vuoriolle annettiin valtakirja Nuorittan kansakoulun opettajan virkaan. Koulu rakennuksen sen hetkisestä tilasta kertoi johtokunnan lähettämä kirje kunnalliselle rakennustoimikunnalle:
Koska yläkouluun pantavien lasten luku nousee vähintään 25:een, koulullamme olisi oppivelvollisuuslain 9§:n mukaan perustettava supistetusta koulustamme yläkansakoulu 36 viikkoisine alakouluineen. Tästä johtuen olisi koulun vintille sopivasti rakennettava toiselle opettajalle asunto, sekä alaluokkahuone. Kellarin ahtauden tähden olisi myös rakennettava uusi kellari koulukeittolaa ja toista opettajaa varten, sekä talousrakennukseen lisättävä toista opettajaa varten lain määräämät luontoisedut. Tästä johtuen olisi rakennettava erillinen puusuoja tai lisättävä talousrakennusta sen verran. Kaikkien rakennusten katot on tehtävä uudet ensitilassa, ne ovat aivan mitättömät pärekatot. Saunan muuri on uusittava kokonaan. Opettajan keittiöön on hankittava uusi hella vesisäiliöineen ja paistinuuneineen, sekä tiskipöytä puulaatikoineen ym. säiliöineen. Nykyinen Hella- ja uunijärjestelmä ei mm. suunnattoman puunkulutuksen tähden vastaa tarkoitustaan. Koulun kaivo on lahonneisuutensa takia uusittava heti, sekä kaikki lattiat, ikkunat, seinät ja ovet on maalattava sekä seinät myös tapiseerattava.
-1947 oli opettajan virka supistetussa Nuorittan koulussa jälleen auki, mutta yhtään hakijaa ei ilmesty, joten jälleen käännyttiin tarkastajan puoleen, joka lähettikin koululle uuden opettajattaren nimeltään Anna-Maria Stenbeck.
-1948 yritettiin jälleen saada muutetuksi supistettu kansakoulu täydelliseksi kansakouluksi, koska koulussa oli yhteensä 44 oppilasta ja täydellisen koulun oppilasraja oli 25. Opettajan virka julistettiin haettavaksi jopa kaksi kertaa, mutta hakijoita ei ollut, joten edelleen oli turvauduttava väliaikaiseen ratkaisuun. Väliaikaiseksi opettajaksi palkattiin S. E. Osw. Rahkonen ja tyttöjen käsityönohjaajaksi Anni Inkeri Taipaleenmäki. Vahtimestari-keittäjäksi valittiin Lempi Hongisto.
-1949 uusittiin anomus saada koulusta pikaisesti täydellinen kansakoulu, sillä oppilasmäärä oli jo 49. Anomus sai vihdoinkin hyväksymisen, sillä toukokuussa kunnan yhteisilmoituksessa olivat myös molemmat Nuorittan koulun kansakoulunopettajan virat haettavana. Haku ei tuottanut tulosta, vaan johtokunta joutui uusimaan ilmoitukset. Nytkään ei hakijoita ollut. Johtokunta oli jo aikaisemmin ehdottanut tarkastajalle, että mikäli päteviä hakijoita ei ole, johtokunta näkisi mielellään Sulo Einar Oswald Rahkosen nimitettävän seuraavaksi vuodeksi yläkansakoulunopettajan virkaan väliaikaisena, johon tarkastaja suostuikin samalla nimittäen alakansakoulunopettajaksi Leena Grönholmin.
Laadittiin koulukeittolaan lukujärjestys:
maanantai -maitoperunat tai velli
tiistai -lihakeitto
keskiviikko -kaurapuuro
torstai -hernekeitto
perjantai -marjapuuro
lauantai -perunat ja kastike
-1950 keittäjä-vahtimestariksi Katri Valkola. Opettajan viran hakijoita ei jälleen ollut, joten tarkastajan puoleen oli jälleen käännyttävä ja hän nimitti koululle opettajiksi Paavo Olavi ja Eine Mirja Virsun.
-1951 tarkastaja määräsi koululle opettajiksi ylioppilaat Veikko Kotilan ja Aili Korkalan, joiden yhteinen kouluvuosi saattoi heidät myös naimisiin keskenään.
-1952 Veikko ja Aili Kotila jatkoivat opettajina Nuorittalla
-1953 Veikko ja Aili Kotila anoivat virkavapaata lukuvuodeksi 1953-54 opiskellakseen Oulun väliaikaisessa opettajakorkeakoulussa opettajiksi. Viransijaisiksi Aili ja Veikko Kotilalle tulivat Ritva Mellenius ja Maila Mäkelä (Kuula), sekä käsityönohjaajaksi pojille Matti Pöyskö. Koulun vahtimestariksi valittiin Siiri Pöyskö 7000 mk:n kuukausipalkalla.
-1954 johtokunnassa oli puheenjohtajana Matti Jurvansuu, taloudenhoitajana Kustaa Märsy ja muina jäseninä Paavo Valkola, Martta Erkkilä, Eino Kuurola, Anni Pöyskö. Syksyllä opiskelemasta palanneet Kotilat saivat valtakirjat. Vahtimestariksi valittiin Ebba Märsy. Ensimmäistä kertaa otettiin esille Nuorittan koulun laajennus, sillä oppilasmäärä oli noussut jo 59:ään ja koulurakennus oli alunperin suunniteltu yksiopettajaista supistettua koulua varten.
-1955 johtokunta ehdotti kunnanvaltuustolle, että pitkämatkalaiset Toivo Valkola, Sisko ja Tyyne Uusitalo, sekä Veikko, Sanna ja Lahja Neuvonen, voitaisiin sijoittaa majoitukseen koulun lähelle helmikuun alusta lähtien, sillä linja-auto kyyditystä ei ollut mahdollista järjestää. Vahtimestariksi valittiin Anna-Liisa Uusitalo. Koulun laajennuksen lähestyessä, johtokunta kiinnitti huomionsa siihen, että piirustuksissa opettajien asuntoihin varattu tila pesukomerolle, joka samalla toimii wc:nä oli viimeksi valmistuneissa piirustuksissa muutettu tavallisiksi komeroiksi. Johtokunnan mielestä kysymyksessä olevan komeron varustaminen asianmukaisin laittein ei sanottavasti lisää kustannuksia. Uudet koulurakennukset muualla maassa olivat nykyisin jo yleisesti varustettuja mainitunlaisella wc:llä, joka samalla toimii peseytymispaikkana.
-1956 vahtimestariksi seitsemästä hakijasta valittiin Martta Erkkilä. Pitkämatkalaisille aloitettiin kyyditys Kalle Haara-Hiltusen autolla. Johtokunnan pöytäkirjoista ei tällä vuodella ole mitään merkintää koulun laajennuksesta, mutta tiedossa on, että uusi koulurakennus on rakennettu 1956. Rakentaminen on ollut erittäin suuritöistä, sillä kaikki kaivu tehtiin lapiopelillä ja maat kuljetettiin hevoskärryillä pois. Uuden koulurakennuksen kellarin paikka on ollut melkoista savikkoa, joten on siinä tarvittu useampi vahva lapiomies ennenkuin maat ovat siirtyneet nykyisen jalkapallokentän kohdalle.
-1957 johtokunta esitti valtuustolle, että koulu muutettaisiin kolmiopettajaiseksi, sillä koulun oppilasmäärä oli jo 68 ja ensi lukuvuonna 80. Koululle tarvittaisiin myös uusi sauna ja siihen esitettiin 300'000 mk. Koulun kolmannen opettajan virkaan valittiin kahdesta hakijasta Mirja Irmeli Melko. Kalle Marttila huolehti koulukyydityksestä 13 lapselle yht. 1000 mk päivä.
- Uuden koulun vihkiäisjuhla pidettiin 17. 11. 1957. jumalanpalvelus oli kello 10 ja päiväjuhla klo 12.30.
-1959 annettiin Mirja Melkolle valtakirja. Johtokunta ehdotti kunnanvaltuustolle lähettämässään kirjeessä 2. 12. 59, että Ylikiimingin kansalaiskoulu järjestettäisiin toimivaksi 1-vuotisena ja sen rinnalle saataisiin kunnallinen keskikoulu näin vapautuvissa tiloissa.
-1960 lähetettiin Opettajain lehteen ja viralliseen lehteen seuraava ilmoitus:
Ylikiimingin kunnan Nuorittan piirin 3-opettajaisen kansakoulun kaksi opettajan virkaa (luokat III- IV ja V- VI) on haettavana koeajaksi. Viimeinen hakupäivä on 16.7.1960. Toisen velvollisuus opettaa poikien, toisen tyttöjen käsityötä. Asunnot: 3h + k + ph. (vuokra 8111 mk + sähkö) ja 2h + k. Molemmissa vesijohto, viemäri, wc ja keskuslämmitys. Koulu sijaitsee luonnonkauniilla paikalla, 60 km Ouluun, jonne hyvät liikenneyhteydet. Hakemukset lähetettävä johtokunnalle osoitteella Ylikiiminki Nuoritta.
-28 hakijasta johtokunta valitsi opettajat Marja-Leena Leinosen ja Timo Pellervo Lampisen, joista jälkimmäinen ilmoitti saaneensa muualta paikan, jolloin hänen sijaansa valittiin op. Hannu Sala. Keittäjä-siivooja-vahtimestarin virkaan valittiin Hilja Sivonen. Leena Leinonen sai välittömästi virkavapaata opintojen jatkamista varten ja hänen viransijaisekseen valittiin Aino-Ellen Gerdt. Johtokunnassa olivat puheenjohtaja Matti Jurvansuu, varapuheenjohtaja Hannes Märsy, taloudenhoitaja Jalmari Uusitalo, varasihteerinä Anni Pöyskö ja jäseninä Niilo Pekkala ja Heikki Jaurakkajärvi.
-1961 olivat opettajat jälleen vaihtumassa lukuun ottamatta Mirja Melkoa. Hakijoista valittiin äänestyksen jälkeen pariskunta Kaino Vilhelm ja Eeva Ritva Synnöve Lehtonen. (Kalle Lehtonen)
-1962 suunniteltiin uuden ulkorakennuksen rakentamista. Tarvittava määräraha oli 380'000 mk. Laadittiin luettelo kunnanhallitukselle toimitettavaksi Nuorittan koulupiiriin 1.lk:lle tulevista oppilaista. Todettiin:
1962-63 19 opp.
63-64 16 oppi
64-65 15 oppi
65-66 17 oppi
66-67 14 oppi
67-68 20 oppi
1.8. alkaen Siiri Pöyskö vahtimestari- keittäjä- siivoojan toimeen. Hänen apulaisekseen Lempi Hongisto. Kansakouluntarkastaja Reino H. Rasi kehotti tarkastuksessaan johtokuntaa hankkimaan kelvolliset ja riittävät luonnonopin opetusvälineet. Entuudestaan oleva välineistö oli suurimmalta osalta käyttökelvotonta.
-1963 kaikki koulun kolme opettajaa päättivät muuttaa toiselle paikkakunnalle, op Pöyskö (Melko) Kemiin ja Lehtoset Turun-lääniin, joten virat oli pantava auki. 1-2 luokan op virkaan oli 13 hakijaa ja heistä johtokunta kallistui koululla sitten hyvin kauan toimineen Irma Pukarin (Vähäkuopus) taakse. Muut virat pantiin avoimeksi väliaikaista täyttämistä varten ja niihin nimitettiin Simo Antero ja Liisa Pauliina Kangas, jotka kuitenkaan eivät virkojaan ottaneet vastaan. Kun koulu alkoi oli koululla kuitenkin kolme opettajaa: johtajana Irma Pukari ja muina opettajina Vesa Isoaho ja Raija Määttä.
-1964 aloitti Nuorittan sivukirjasto toimintansa koulun kerhohuoneessa. Kaksi väliaikaisesti täytettyä virkaa pantiin avoimeksi ja hakijoita oli jälleen runsaasti, naisopettajan paikkaan 22 ja miesopettajan 17. Valituiksi tulivat parhaitten arvosanojen haltijat Eila Marjatta Päätalo sekä Pentti Ilmari Autere, joista jälkimmäinen kuitenkin peruutti tulonsa ja niin valittiin toisen viran hoitajaksi Kari Antero Rasila, koska hän ei ollut naimisissa, eikä johtokunta halunnut erottaa ketään opettajapariskuntaa. Hakijoista oli ollut suurin osa nimenomaan pariskuntia.
-1965 Johtokunnan puheenjohtajaksi tuli Martta Erkkilä, taloudenhoitajaksi Kustaa Märsy ja muiksi jäseniksi Yrjö Uusitalo, Kalle Pälsynaho, Juhani Jokikokko ja Lauri Säävälä. Kunnanhallituksen edustajana Heikki Jaurakkajärvi. Kunnanhallitukselle ehdotettiin, että koululle hankittaisiin puhelin. Eila Päätalo valittiin Ouluun ja hänen tilalleen tuli 8:sta hakijasta valittu Rauni Ilma Pilvikki Kangas. Irma Pukarille annettiin valtakirja.
-1966 Pilvikki Kangas oli kevätlukukauden virkavapaalla ja hänen sijaisenaan toimi Helena Niemikorpi. Johtokunta joutui esittämään kansakoululautakunnalle kolmannen opettajanviran lakkauttamista, sillä koulun oppilasmäärä putosi alle vaaditun 52:n. Op Rasila sai valtakirjan.
-1968 op Rasila meni opiskelemaan ja sijaiseksi tuli Kalle Jokikokko.
-1969 1.8. lähtien Kari Rasila toimi koulunjohtajana.
-1970 op Pukari muutti asumaan Ouluun. Hän sai virkavapaata koko kuluvaksi lukuvuodeksi opiskelun takia ja hänen sijaisekseen tuli op Leena Vahtola. Johtokunnassa Martta Erkkilä, Kustaa Märsy, Reino Pöyskö, Kalle Pälsynaho, Yrjö Uusitalo ja Pekka Jaurakkajärvi.
-1972 Koska op Rasila sai nimityksen Kokkolaan, pyysi johtokunta tarkastajaa nimeämään koululle väliaikaisen viranhoitajan. Tarkastaja Ahti Koivula nimesi virkaan op Kyösti Konolan 1.8.72 alkaen. Koulunjohtajaksi nimettiin op Konola. Op Vähäkuopuksen sijaisena hänen sairauslomansa aikana 7.9.72-31.5.73 toimi mat. yo Riitta Kiiskinen. Johtokuntaan Pekka Jaurakkajärven tilalle Seppo Isoaho. Kunnanhallituksen edustajana oli Jalmari Uusitalo.
-1974 op Vähäkuopus sai toisen lapsen. Hänen virkavapautensa kesti n. neljä kuukautta. Sijaisena Arja Kemilä. 1974 oli koululaitoksen historiassa muutoksien vuosi. Suomen koululaitos muuttui peruskoulujärjestelmään, jonka johdosta mm. kansakoulut lakkasivat ja niiden tilalle tuli peruskoulun ala- asteet. Myös johtokunnat lakkautettiin ja niiden tilalle valittiin kouluneuvostot, joilla ei käytännössä ollut paljoakaan päättämistä kouluasioiden hoidossa. Päätökset tehtiin siitä lähtien kunnan koululautakunnassa Nuorittan kansakoulun viimeinen johtokunnan kokous pidettiin koululla 31. heinäkuuta 1974. Läsnä olivat seuraavat johtokunnan jäsenet: Martta Erkkilä, Kustaa Märsy, Yrjö Uusitalo, Kalle Pälsynaho, Seppo Isoaho, Reino Pöyskö ja Kyösti Konola. Kunnanhallituksen edustajana Ritva Vetämäjärvi. Kokouksessa annettiin todistukset kansakoulussa suoritetusta virkapalvelusta Irma Vähäkuopukselle, Kyösti Konolalle ja Siiri Pöyskölle. Kokouksen aluksi ja päätteeksi syötiin Kustaa Märsyn lahjoittamasta lampaasta valmistettu lihavelli Hiukan haikeissa tunnelmissa aloitettiin koululaitoksen historian yksi merkittävimmistä uudistuksista. Johtokunnan korvaavaan uuteen kouluneuvostoon valittiin Kalle Pälsynaho, Siiri Jurvansuu, Lenni Kauppila, Reino Pöyskö ja Raili Isoaho.
-1975 oli peruskoulun sisäänajon aikaa. Pulmia oli monenlaisia mm. koulujen audiovisuaalinen välineistö oli reippaasti ajastaan jäljessä ja muunmuassa monistus oli vielä sangen alkeellisten ns. nyrkkimonistimien varassa, jolloin monistavan opettajan tunsi siitä, että hän oli kyynärpäitä myöten sinisessä musteessa ja haisi monistusnesteelle. Nyt koulujen käyttöön ryhdyttiin koululautakunnan voimin hankkimaan kunnollisia monistuskoneita, radioita, televisioita, nauhureita, diaheittimiä sekä lämpökopiokoneita. Uudet ideat ja opetusmenetelmät otettiin käyttöön, mutta pian huomattiin, että esimerkiksi matematiikka oli mennyt jo liian teoreettiseksi. Opettajat olivat kurssittaneet itsensä uuden matematiikan kursseilla joukkojen ja alkioiden erikoisasiantuntijoiksi, mutta saivat sitten onneksi pikkuhiljaa palata normaaliin laskemiseen.
- Seuraavien vuosien aikana koulu toimi rauhallisesti, ilman merkittäviä muutoksia tai tapahtumia aina vuoteen 1983 saakka, jolloin opettaja Vähäkuopuksen sijaiseksi tuli Marja-Liisa Ahteenmäki syyslukukaudeksi ja keväällä kahden kuukauden ajan oli sijaisena Kaija Lamminaho.
-1984 opettaja Vähäkuopus sai väliaikaisen viran Kiimingistä ja opettajana koulullamme toimi ansiokkaasti Vappu Saarela koko lukuvuoden. Koulun peruskorjausta ryhdyttiin suunnittelemaan arkkitehtitoimisto Arkton toimesta, Suunnittelijana arkkitehti Ulla Mattila.
-1985 oli koulu mullin mallin, sillä rakennusmiehet remontoivat paikkoja Pekka Peitsilän johdolla. Koulutyötä ei kuitenkaan päiväksikään keskeytetty, vaan yritettiin tulla toimeen kaiken paukkeen, pölyn ja jatkuvan muuttamisen seassa. Opettaja Vähäkuopuksen sijaisena tänä vaikeana lukuvuonna toimi Maria-Liisa Hiltunen. Johtokunnassa olivat puheenjohtajina Erkki Pähtilä ja Antti Kanniainen sekä jäseninä Teija Kanniainen, Elisa Kanniainen, Tauno Uusitalo, Siiri Pöyskö ja Maria-Liisa Hiltunen. Sihteerinä edelleen Kyösti Konola.
-1986 ilmoitti koulun pitkäaikainen opettaja Irma Vähäkuopus saaneensa pysyvän viran Kiimingin kunnasta ja hänen tilalleen valitsi koululautakunta ainoan hakijan Aune Koistisen. Uudet tilat osoittautuivat melkoisen toimiviksi ja käyttökelpoisiksi.
-1988 opettaja Koistinen sai kevätlukukaudella virkavapaata kolmannen lapsen syntymän takia ja sijaiseksi tuli Tiina Ukonmaanaho kirkolta.
-1989 kesällä opettaja Koistinen palasi takaisin Tyrnävälle suuremmalle koululle ja koulun alaluokkien opettajaksi tuli jo tutuksitullut Maria-Liisa Hiltunen. Ylikiimingin kunta täytti vuosia ja Nuorittan koulun oppilaat saivat kunnian esiintyä suuressa juhlatilaisuudessa
-1990 keväällä koulumme pitkäaikainen, uuttera ja arvossapidetty keittäjämme Siiri Pöyskö siirtyi eläkkeelle ja hänen sijaiseksi tuli koulullamme pitkään talonmiehenä toiminut Eeva-Liisa Märsy, joka myöhemmin sitten valittiin virkaan vakinaiseksi. Siivoojaksi syksyllä valittiin Kaisu Keto.
Lokakuussa vuonna 1990 koulumme täytti kunniakkaat 70 vuotta. Tapahtumaa ei haluttu juhlia yleisesti, sillä saman vuoden keväällä oli kuntamme koululaitos täyttänyt 100 vuotta ja siinä juhlassa Nuorittan koulun oppilaat olivat mukana varsin näkyvällä tavalla.
70 vuotiaan Nuorittan peruskoulun ala-asteen henkilökunta lokakuussa 1990 oli seuraava:
koulunjohtaja: Kyösti Konola
1-2 lk:n opettaja: Maria-Liisa Hiltunen
englannin opettaja: Ulla Kemppainen
luki-opettaja: Olli Kouri
keittäjä-siivooja: Eeva-Liisa Märsy
talonmies: Martta Märsy
johtokunnan puheenjohtaja: Erkki Pähtilä
varapuheenjohtaja: Elsi Märsy
jäsenet: Liisa Uusitalo
Tauno Uusitalo
Teija Kanniainen
Eeva-Liisa Märsy
opettaja jäsen: Maria-Liisa Hiltunen
varajäsenet: Siiri Jurvansuu
Kari Timonen
Raili Isoaho
Paavo Erkkilä
Juha Kanniainen
Juhlavuoden kunniaksi valtuusto on myöntänyt määrärahat koulun kentän kunnostamiseksi ja lämmityksen muuttamisesta öljylle.
70 vuoden aikana on koulu elänyt monta murrosaikaa ja 90 luvun myötä maailma on muuttunut välistä pelottavalla vauhdilla, niin että koululaitoksella on joskus ollut vaikeuksia perässäpysymiseen. Maailma elää historiansa kenties suurinta murrosvaihetta sosialistisen maailman murentuessa ja Persianlahden kriisin luodessa pelkoa jopa uudesta koko maailmaa koettelevasta koettelemuksesta.
-1993 Muutaman tasaisen vuoden jälkeen kunnankoululaitoksessa tapahtui taas koulun lakkauttaminen. Tällä kertaa oli kohteena Alavuoton ala-aste. Kun koulupiirirajoja oli tarkistettu, havaittiin Nuorittan koulun oppilasmäärän heilahtaneen reippaasti päälle kolmenkymmenen, sillä oppilaita saapui nyt Nuorittalaisten lisäksi Alavuotolta ja Jokikokosta. Erkki Pähtilä anoi eroa johtokunnan jäsenyydestä ja valtuusto valitsi hänen tilalleen Erkki Vehkaojan Alavuotolta. Puheenjohtajaksi nimitettiin Liisa Uusitalo. Uusien oppilaiden sopeutuminen koulun henkeen tuotti suuria vaikeuksia ja selvää vaikkeutta kurinymmärtämisessä on ensimmäistä kertaa koulun historiassa esiintynyt.
-1994 Entinen koululautakunta oli muuttunut sivistyslautakunnaksi ja se johtajansa Reino Knuutisen avulla päätti panna koulumme alaluokkien opettajanviran, jota Maria-Liisa Hiltunen on hoitanut kahdeksan vuotta, auki ja valituksi tuli Terttu Isokoski. Tertun äitiysloman aikana opettajana oli Ulla Lammassaari. Muutamat oppilaat edelleenkin tuottavat koululle huomattavan paljon ylimääräistä työtä ja hankaluutta. Suoranaista ilkivaltaa esiintyy.
-1996 toukokuu toi tullessaan uuden rakennusvaiheen, sillä koulullemme aloitettiin liikuntahallin rakennustyöt. Upean hallin rakensivat Juhani Vahtola, Juhani Koisti ja Tuomo Märsy. Hallin vihkiäisiä pidettiin maakirkon merkeissä ensimmäisenä adventtina 1.12.1996. Kirkkoherra Jouni Riipinen piti todella lämminhenkisen maakirkon ja pienen vihkimistilaisuuden ja oppilaat avustivat esityksillään. Muutamista oppilaista edelleen huolta. On harmi, että muutaman oppilaan takia koko koulun ilmapiiri kärsii.
- 1997 valittiin uusi johtokunta, johon puheenjohtajaksi valtuusto nimesi Tiina Mäenkosken ja muiksi jäseniksi tulivat: Elsi Märsy, Asko Väänänen, Asko Perätalo, Erkki Pöyskö, Eeva Märsy ja Terttu Isokoski. Henkilökohtaisiksi varajäseniksi tulivat: Tiinalle Martti Märsy, Elsille Jaana Perätalo, Asko Perätalolle Vuokko Väänänen, Asko Perätalolle Timo Kuusijärvi ja Erkille Virpi Pöyskö.
Terttu Isokosken äitiyslomittajaksi tuli koulullemme tuttu opettaja Maria-Liisa Hiltunen. Kunnan säästövimman vuoksi koulumme opettajat lomautetaan tänä keväänä kahdeksi viikoksi ja tuntimääriä edelleen pienennetään. Koulussamme on 36 oppilasta, joista 3-6 luokassa 24.
Keväällä teimme luokkaretken Rovaniemelle. Mennessä vierailimme Ranualla Mur-Mur linnassa ja Karkkitehtaassa Rovaniemellä tutustuimme Arktikumiin, Sampo keskukseen, Joulupukin pajakylään ja Napapiirin porofarmiin, jossa söimme. Paluumatkalla kävimme Kemissä katsomassa jäänsärkijää ja tuulivoimaloita
Syksyllä 1998 vuoden toisen pakkoloman aika todettiin koulun kannalta vaikeaksi ja suorastaan vahingolliseksi. Koko koulu käytännössä sekosi lomautuksen ajaksi. Kiertävän luki opettajan virka lakkautettiin, joten luki-häiriöiset ovat tästedes oman onnensa nojassa. Hankalien oppilaiden siirryttyä yläasteelle on koulun ilmapiiri palannut jälleen miellyttäväksi ja mukavaksi, juuri sellaiseksi kuin se on vuosikymmeniä ollut. Johtunee suurelta osin siitä että koulun kaikki oppilaat ovet olleet koulussamme ensimmäisestä luokasta saakka ja tuntevat näin ollen koulun tavat ja päämäärät.
Kevät 1998 oli jälleen luokkaretken aikaa ja tällä kertaa kävimme Rukalle siten, että osa lasketteli loppujen vieraillessa Tropiikissa kylpemässä. Yleisesti retkeä pidettiin onnistuneena.
Lukuvuonna 1998-1999 on koulussamme 34 oppilasta jakautuen alaluokan 12:een ja yläluokan 22:een. Opettajana alaluokassa toimi Terttu Isokoski osan syyslukukautta. Toivottavasti koulun historian viimeinen pakkoloma ajoittui juuri pahimmoilleen joulun alle, jolloin opettaja Isokoski piti pakkolomansa ennen äitiyslomaa. Sijaiseksi äitiysloman ajaksi saimme jälleen Maria-Liisa Hiltusen Kouluavustajana toimi Arttu Kokko. Kunnan voimakkaiden säästöpäätösten johdosta kuntamme pitkäaikainen, hienoja tuloksia aikaansaanut englanninopettaja Ulla Kemppainen irtisanottiin lokakuun alusta ja Juopulin koulun opettaja aloitti koulullamme englannin opetuksen. Samaan hätään viralta joutui pois myös koulumme siivooja Kaisu Keto vuoden lopussa ja kaikkien kolmen rakennuksen siivous ja kouluruokailun järjestäminen jätettiin jälleen Eeva-Liisa Märsyn harteille.
2000 luku toi koulullemme hyvin vaikean vaiheen. kunnassa ryhdyttiin toteuttamaan järjestettyä esiopetusta ja meidänkin koululle saatiin tukku innokkaita eskareita. Heti alkuun todettiin esikoulun olevan tilanpuutteen takia hankalaa saada todella toimivaksi, sillä he joutuivat toimimaan koulun käytävällä ja täten aina välitunnin alkaessa heidän oli kerättävä leikkinsä ja opiskelutarvikkeensa pois muiden oppilaitten jaloista. Koska koulun oppilasmäärä oli kohonnut jo pitkälle yli kolmenkymmenen ja esikoululaiset ovat lisänsä, oli keittiön toiminta hankaloitunut ja lisää tilaa olisi tarvittu kipeästi. Ongelmaksi koettiin myös se että keittiöhenkilökunnalta puuttui sosiaalitilat ja varsinkin WC, jonka lain mukaan heillä olisi oltava sellainen jota oppilaat tai muu henkilökunta ei käytä. Ratkaisun keksi kuntamme paljon koulua auttanut rakennusmestari Kyösti Koivisto, joka laati suunnitelman, jossa hyvin pienillä toimenpiteillä saataisiin koulun ehdottomasti tarvitsemaa lisätilaa uyhdistämällä luokkien vieressä oleva asunto koulun tiloihin. Nåin saataisiin kaikki ongelmat ratkaistuiksi, sillä asunnon olohuoneesta saataisiin esiluokka, asunnon keittiöstä tarvittava lisä keittiötila, WC:stä keittäjän oma WC sekä vanhasta makuuhuoneesta henkilökunnan sosiaali- ja pukeutumistila. Ongelma näytti näin ratkaistulta, mutta äkkiä totesimme ongelmien koulun kohdalla vasta alkaneen, sillä asunnossa asui yksinäinen naisihminen. Kun hänelle annettiin kunnan taholta irtisanomisilmoitus, niin hän ja hänen luonaan tiheästi vieraillut pudasjärveläinen mieshenkilö ilmoittivat, etteivät he muuta asunnosta. Varsinaisen suuren tuen he saivat johtokuntamme entiseltä puheenjohtajalta Liisalta, joka otti asiakseen estää koulun tarpeen toteutumisen. Hän onnistui keräämään varsin vaikuttavan nimilistan, jossa todettiin kuinka paljon tärkeämmät kylän toiminnan kannalta elintärkeät vuokralaiset ovat kuin kylän koulun kehittyminen. Syylliseksi koko prosessiin löydettiin koulun johtajan joka pirullisen luonteensa takia halusi vuokralaisen ( ja naapurikunnan asukkaan) pois. Jutussa seurasi sitten niin ihmeellisiä syytöksiä ja omituisia sanomisia, joissa koulunjohtajaa vastaan valitettiin jopa kunnanhallitukseen, samoin ilmoitettiin terveystarkastajalle useammankerran koululla asustavan koirapedon Levanterin jätöksistä ja oppilaille aiheuttamista hankaluuksista. Ihmisille alkoi kuitenkin pikkuhiljaa selvitä mitä peliä Liisa ja Maija olivat pitäneet ja suurin joukoin sanouduttiin irti nimilistasta joka useitten mukaan oli esitetty heille aivan erilaisen perustein ja he olivat nimensä listaan panneet. Useamman kokouksen ja suuren kohun jälkeen annettiin vuokralaiselle ja hänen seuralaiselleen yksi vuosi lisää aikaa asua koululla ja näin ollen eskareilla jatkui työskentely eteisessä. Ajan oloon päästiin sitten remonttiin ja tällä hetkellä eskareilla on erinomaiset tilat ja koulu toimii hienosti. Koko tämä tapahtumasarja aiheutti koulun toiminnalle kenties sen historia suurimman hankaluuden ja aiheutti monenlaista kitkaa kyläläisten ja oppilaiden vanhempien välillä. Mutta nyt asia jo toivottavasti on painunut unholaan ja Liisa sekä Maija voivat edelleen toimia innokkaasti kylän parhaaksi.
Talvella 2002 koulun johtaja joutui loukkaantumisen takia sairaslomalle ja näiden vaikeiden vuosien aiheuttaman väsymyksen takia sairasloma jatkui aina kesään 2003, jolloin eläkeikä koitti.
Elämäni parhaat kokemukset ajoittuvat tähän eläkkeelle lähtemiseen, sillä vanhempien ja oppilaiden yhteisesti järjestämä läksiäisjuhla on kauneinta mitä minulle on koskaan osoitettu. Siksi kiitän teitä sydämestäni kaikesta siitä mahtavasta ajasta mitä yli 30 vuotta olen saanut kanssanne elää.
Kyösti Konola
LAUANTAI KESÄKUUN 4. VUONNA 2005 OLI KUNNIAKKAAN KOULUMME VIIMEINEN TYÖPÄIVÄ. YLIKIIMINGIN KUNTA JOHTAJANSA DAAVITTILAN KANSSA SIIRSI KOULUMME KUOLLEITTEN JOUKKOON JA NIIN ON YKSI MERKITTÄVÄ AJANJAKSO SUOMEN KOULULAITOKSEN HISTORIASSA SAATETTU KUNIATTOMAAN LOPPUUN JA HYVÄ KYLÄ UHRATTU RAHAN ALTTARILLE.